2.2.2021

Paulii­na: Hei muistat­ko miten me päädyt­tiin just uumeneen? Mulla jäi työhuo­neel­le ne meidän brainstormaus-muistiinpanot.

Laura: Muistan et tehtiin niit nimilis­to­ja. Siitä oli kuva ehkä drives­sä, löytyy ne parem­mat­ki nimet niinku Meillä­kin on asiaa

P: Haha jep, Meillä­kin on asiaa on legen­daa­ri­nen karmeu­des­saan. Löysin Drives­tä, kiitti! Uumen oli tullu ihan vikojen joukos­sa listal­le. Fiilis­te­len edelleen sen osuvuut­ta, sitä pesämäi­syyt­tä mikä siinä on

L: Uumen sopii kyl myös sella­seen romant­ti­seen taitei­li­ja­myyt­tiin, missä inspi­raa­tio­ta etsitään jostain mysti­ses­tä sisim­mäs­tä. Eihän se nyt niin välttä­mät­tä mee. Mut kai taitei­li­joil­la on jokin sisäi­nen syy tehdä asioita?

P: Nii! Mun mieli­ku­vis­sa se on semmo­nen uumen, minkä äärel­le yhessä kerään­ny­tään. Tai et kutsu­taan sinne sen luo, jonkun merki­tyk­sen äärel­le, niin et kuka tahan­sa on terve­tul­lut. Se vähen­tää mulle sitä myytti­syyt­tä. Tai toivot­ta­vas­ti se ois niin! Et niiden syiden avaami­nen lois siltaa sen taitei­li­jan ja niiden teosten välil­le myös muiden silmis­sä? Tekis joten­kin näkyväks sen taiteen jonkun sisäi­sen “logii­kan” myös muille kuin taitei­li­jal­le itelleen?

L: Tykkään tästä yhtei­söl­li­ses­tä leiri­nuo­tio­tul­kin­nas­ta! Se kai tässä koko hommas­sa on point­ti­na, että pyritään avaamaan jotain sieltä uumenes­ta muille­kin. Mun on kyllä myönnet­tä­vä että oon sen myytti­syy­den ystävä. :‘D taiteen tekemi­seen liittyy kaikkee epämää­räs­tä ja salape­räis­tä, sehän on just parasta.

En oikees­taan haluu ees saada kaikkee selville

Eli oisko tää projek­ti sit tässä mun osalta :‘D

Nojoo, kyl mua motivoi se että voi jäsen­tää vähän sitä taide­hom­mien epämää­räi­syyt­tä, itsel­leen­kin. Ja tietty oon kiinnos­tu­nut selvit­tä­mään muiden taitei­li­joi­den proses­sien mysteerejä

Ootko mietti­ny että mitä sä odotat uumenelta?

P: Hahaa hyvä myönty­mi­nen myytti­syy­den edessä! On se kyl kiinnos­ta­vaa kieltä­mät­tä, enkä usko kuiten­kaan, et taiteen sisäl­tö­jä on mahol­lis­ta kokonaan sanot­taa ja purkaa sikäli auki. Että ehkä sinne jää kuiten­kin aina joku sanoma­ton? Sillee uskon, että sen taiteen tekemi­sen sanot­ta­mi­nen ei oo sen selit­tä­mis­tä puhki, vaan niillä sanoil­la on mahol­lis­ta kiertää sitä taiteen tekemi­sen ydintä, löytää varmas­ti joiden­kin merki­tyk­sien äärel­le, mutta ei tyhjen­tää taide­teok­sia sisäl­lös­tä itses­tään. Siin on se kääntä­mi­sen vaikeus (esim kuva-sana), lost in trans­la­tion, joka on must kiintoi­saa kans.

Kyl oon paljon­kin mietti­nyt, mitä toivon! Tai et niistä meidän toiveis­ta se alunpe­rin ehkä on alkanut­kin, tarve lähteä viemään tätä eteen­päin? Tunnis­tan sieltä ainakin sitä toivet­ta käyttää omassa taiteel­li­ses­sa proses­sis­sa sanoja avaamaan oman tekemi­sen merki­tyk­siä itelle syvem­min, sekä sitä yhdes­sä tekemi­sen kaipuu­ta — jotain tekstin muodos­sa olevaa yhtei­söl­li­syyt­tä ja jakamis­ta, joka mones­ti puuttuu omista teospro­ses­seis­ta. Niin halui­sin joten­kin sen jakami­sen kautta luoda semmos­ta avoimuut­ta sen taiteen tekemi­sen äärel­le. Ja tietty ootan kans uteli­aa­na sitä et uumen lähtee pyöri­mään omalla painol­laan niin, et jossa­kin kohtaa yllätyn sen tuotta­mis­ta sisäl­löis­tä, havah­dun vaan yhtäk­kiä siihen et wou, nyt ollaan jonku tärkeän ja ehkä jopa uuden äärellä!

Onks sulla jotain just nyt eteen­päin vieviä toivei­ta uumenen suhteen, tai jotain mieli­ku­via siitä, että minkä­lai­seks näkisit sen muodostuvan?

L: Aika avoimin mielin tässä ollaan tulevas­ta. Sehän on just hyvä lähtö­koh­ta. Toivon että saatais avail­tua tätä kuvatai­teel­li­sen työsken­te­lyn maail­maa joten­kin yleis­ta­juses­ti ja mielen­kiin­to­ses­ti. Että ees vähän kurkit­tais ulos sieltä ammat­ti­pu­heen lokeros­ta. Halui­sin kuvitel­la, että uumen­ta vois lukea joku muukin kuin kuvataiteilija.

Tai ees joku kuvatai­tei­li­ja. Eli kai mä kans sitä jakami­sen iloa odotan! Jakamis­ta itsen ja muiden välil­lä. Ja jakamis­ta mun ja sun välil­lä. On hauska tehdä yhdes­sä jotain! Taitei­li­ja­na on vähän vaara­na kyhjöt­tää vaan yksin jossain omine ajatuksineen.

P: Nii oon kyl niin ilonen siitä et saa tehä yhessä <3 tämmös­tä jotain yhtei­söl­lis­tä sitä kaipaa sen oman taiteel­li­sen työn nyhvää­mi­sel­le! Ja tuntuu et voi päästä ihan eri syvyyk­siin ku on edes kaks päätä yhen sijasta

Ja jep, oon samaa mieltä siitä et voiku se ylettyis meidän taide­kuplan ulkopuolelle

Ja ylipään­sä et se lähtis kiinnos­ta­maan muita­kin kuin meitä 

L: Lukee­ko kukaan enää nykyään ees mitään?Jos keksi­tään raflaa­vat otsikot nii ehkä?

P: Ehkä…ainakin äiti lukee